




Pan pilchinankotsitsin tlen axkana kipiyah miyak masewalmeh kemantika amo kiittah ken se chinanko ne tekichiwanih tlen tekitih pan kaltlanawatiloyan. Nopa tlachtekilistli onka miak pan kaltlanawatiloyan, yeka nopa tlamantli tlen kichiwa tekiwahmeh axkana kwalli wan ken nopa kinkahkayawah pilchinankotsitsin tlen axkana kipiah miyak masewalmeh, moneki ma tekitikan sensehko pampa ken nopa welis kisenkawaseh se tekitl tlen kinekih chinankomeh, yeka tlan axkana ken nopa tekichiwaseh kwakinon axkana onkas se kwalli tekitl wan masewalmeh axkeman kineltokiliseh wan kwalankachiwaseh.
Nopa tlachtekilistli kintlatsakwiltiah masewalmeh kampa axonka tlawel tlen motekiwiah, yeka miyak chinankomeh amo kipiah pahtli, kaltlamachtiloyan axkana kitlamiltihtokeh, kampa eltok ohtli axkana kikwalchitokeh, wan tlawel kinamakah tlamantli tlen onka pan tlaltepaktli. Kema ni tlanawatiyanih tlachtehki mokwi sekinokeh masewalmeh tlen kimpalewiah wan kinmalokotsoah sekinokeh masewalmeh yeka mosemahkawah masewalmeh; moneki mosentiliseh, kamatiseh wan tlahtlaniseh tlen axkana kimpaktiah nopa tlamantli.
Nochinanko mokahtikah iselti pampa axonka masewalmeh tlen itstoseh wan tekitiseh nopona, konetlakameh san momachtiah preparatoria wan teipan kistewah wan yowih altepeko. Wahkinon intatawan mokawah inselti wan axkana onka ahkiya tekitis intlalwi. Nohkiya nopa tlahtolmoyawalistli tlen kiittah pan redes sociales kichiyah ma moihlikan ichpokameh wan telpokameh tlen itlahtolwan, intlalahmikilis moihlia axkana ipati, kema yowih ne altepetl ichpokameh wan telpokameh kilkawah tlen

Tekitl tlen kintenkawiliah, tlapalewilistli tlen kiilkawah: tlen neliah pano pan chinankomeh.
Obras que se prometen, servicios que se olvidan: la realidad de muchas comunidades rurales.
Nohkia kema ne tlanawatiyanih kintlahpehpeniah ahkiya tlayekanaseh wan pewah iteki, kiniyokakawah masewalmeh ihkinon ininwantin pewah kikowah miyak tlalli, wahkino tomasewalikniwah tlen wewentsitsin motlanamakiah pampa inkonewan yahkeh wahka wan axonka ahkiya tekitis pan in tlalli.
Ne tekichiwanih keman tlalkowah kipelwaltiah kinamakah axalli, kwawtinih, atl, temeh.
Ni tlamantli kitlaihyolwiltia masewalmeh wan nohkia axkana kiixmatih kanika yaseh wan momanawiseh.
¿Kenihkatsa kiittah masewalmeh axkwaltekitilli pan Wextekapan Tlalli?
kinnextiltokeh inweyitatawan, inweynanawa, kemantsin kitoah axkana kisaniloah nawatlahtolli, mopinawah kwakinon kikopinah sekinokeh tlahlamikilis tlen koyomeh, tlen itstokeh chinanko ya wewemeh tlen expowalli wan mahtlaktli xiwitl kipiyah o nahpowalli wan makwilli xiwitl, tetameh axkana kipiyah ahkiya kitekipanos intlalwi, wan nopa tlalli axkana eli tlen kitokah wahkinon masewalmeh kikowah nopa tlen kihlia fertilizantes wan transgénicos tlen kinamakah nepa pan altepetl.

Timoihlis ni axkwaltekitilli mopantia san pan altepemeh kampa tekitih masewalmeh kampa weyi tlanawatiloyan, nohkiya pano ipan chinankomeh wan tohwantin achiyok techtlahtlakawi.
Keman se masewalli kipiya tekiwahkayotl ipan altepetl wan axkwalli inemilis, kichiwa tlen axkwalli, kitechtia iteki pampa kineki kikwis tlen san ya kineki, kikwi tlen axiaxka, keman se tekiwah tlen chinanko, kineki se tekitl ne tekiwah kineki ma kimaka se tlamantli wan kena kimakas tekitl, ni tlamantli tlen kichiwa axkikwalitta masewalmeh pampa kintlahtlakawia altepemeh wan chinankomeh.
Ne masewalmeh kampa itstokeh ika ne Wextekapan Tlalli kinekiskia nelliya ma moneltoka wan kwalli ma kiwikatiyakan tlanawatilli tlen kipiya ipan ni tlaltepaktli, wan ne tekwahkemeh kampa itstokeh ne kaltlanawatiloyan ma kichiwakan tlen kiihtoah, pampa ayokana kineltokah tlan onka tlanawatilistli pampa tlahtlakoah nepa chinankomeh pampa ne tekiwahkemeh axkinchiwah kwentah ne masewalmeh.
Kemantika sekin tekichiwanih tlen se chinanko ontlahtlani tlapalewilli ika se tekitl para inchinanko pan ne kaltlanawatiloyan, ne tekiwah axkana kichiwa tlen moneki o axkana kintlakakilia ne tekiwahkemeh tlen chinankomeh, kemantika ne tekiwah kinihlia kena kimpalewis tlen kitlahtlaniliah, pero san kiompewaltia tekitl wan axkana kitlamiltia, kemantika sekin tekwahkemeh kiixnextiah kampa ne weyi kaltlanawatiloyan kena kichihtokeh tekitl pan chinankomeh, kena kikwalchihtokeh ohtli, kaltlamachtiloyanm kaltlapahtiloyan o kena onka pahtli wan tlen nellia axkana tlen kichihtok, axtlen onka yon se tlatsopintli, yeka ne masewalmeh ayohkana kineltokah tlan onka tlanawatilistli pan ni tlaltepaktli.
Kemantika ipan se chinanko axonka kanin timopahtis, kiilkatokeh kikwalchiwaseh ohtli wan kaltlamachtiloyan, tlan se tekiwah axkwalli inemilis wan axkwalli kiwikah se tekitl tlen moneki ma kichiwa pan se chinanko kintlahtlakawia nochi masewalmeh, pampa tlen moneki ma mochiwa axkana kichiwah, yeka ne chinankomeh axkana weyiyah, axkana pankisah san ken itstokeh kampa inchinanko, axkana kipiah kanika mopahtiseh yeka kemantika monekih pankisaseh sehkanok chinanko kema mokokoah pampa moneki ma mopahtikah, tlan axonka pahtli o axakameh tepahtianih ne masewalmeh moneki kitlahtlaniliti ne tekiwah pan ne kaltlanawatiloyan ma kitemokan se tepahtiketl.
Nohkia kema se tekipanohketl axkana kichiwa kwalli ohtli pan se chinanko kintlahtlakawiah momachtianih pampa keman tlaawetsi ne konemeh inihwantin yowih sokititlan kampa ne kaltlamachtiloyan.
Nokiya tlan axonka kaltlamachtiloyan pan se chinanko ne konemeh kintlahtlakawia pampa moneki yaseh sehkanok chinanko pampa moneki ixtlamatiseh, kemantika moneki nehnemiseh miyak kawitl pampa wahka, moneki kwalkan kisaseh in chantsin yeka sekin ichpokameh wan telpokameh ayohkana momachtiah pampa axkiahxiliah pampa wahka, nokiya tlan pan se chinanko kena onka kaltlamachtiloyan, pero ayok kwalli tlapepecholli moneki ma kikwaltlalikan.
Ni masewalme tlawel kichiyah ni tekitsitsin pampa moneki ipan inchinanko, ne tekwahkemeh moneki ma kintlakakilikan, yeka ihkiya tlatskitok ipan amatlanawatilli para ma tekitikan ika chinankomeh wan altepemeh.
Maske kampa ne altepemeh itstokeh kaltlanawatiloyan kampa intekih kintsakwiliah axkwaltekwahkemeh, sekin masewalmeh axkkimatih tlan yoltok ne kaltlanawatiloyan para kimpalewiseh wan nohkiya kanin yaseh para kintlateilwitih tekwahkemeh keman axkintlakakiliah, yeka keman se tekiwah axkichiwa itlahtol, masewalmeh tlen chinankomeh motlalanah kiitatih tekiwah pan ne kaltlanawatiloyan ma kintlakakili pampa ne tekitsitsin kena moneki pan inchinanko, tlan axkana kinseliah ma iwaya sanilokan. Ne masewalmeh ihkiya itstokeh kalteno pan ne kaltlanawatiloyan kampa kinselis wan moihliseh kena kichiwas se tekitl.
1 Originaria de Hueycuatitla, Benito Juárez, Veracruz y licenciada en administración de Empresas. Auxiliar de la Academia Veracruzana de las Lenguas Indígenas.
2 Originario de Chahuantla, Ixhuatlán de Madero, Veracruz y licenciado en Gestión Intercultural para el Desarrollo. Lingüista de la Academia Veracruzana de las Lenguas Indígenas.

Revista Kiwani – Todos los derechos reservados – 2025



